Climate Science Glossary

Term Lookup

Enter a term in the search box to find its definition.

Settings

Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).

Term Lookup

Settings


All IPCC definitions taken from Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Annex I, Glossary, pp. 941-954. Cambridge University Press.

Home Arguments Software Resources Comments The Consensus Project Translations About Support

Bluesky Facebook LinkedIn Mastodon MeWe

Twitter YouTube RSS Posts RSS Comments Email Subscribe


Climate's changed before
It's the sun
It's not bad
There is no consensus
It's cooling
Models are unreliable
Temp record is unreliable
Animals and plants can adapt
It hasn't warmed since 1998
Antarctica is gaining ice
View All Arguments...



Username
Password
New? Register here
Forgot your password?

Latest Posts

Archives

Miten ilmaston ennustaminen onnistuu jos edes sään ennustaminen ei onnistu?

Mitä tiede sanoo...

Sää on kaoottista, mikä tekee ennustamisesta vaikeaa. Ilmastossa kuitenkin katsotaan sään keskiarvoa pitkältä ajalta. Tämä poistaa kaottisen elementin mahdollistaen tulevaisuuden ilmastonmuutoksen ennustamisen ilmastomallien avulla.

Skeptinen argumentti...

Tutkijat eivät osaa edes ennustaa säätä

...Koska nykyaikaiset tietokonemallit eivät pysty ennustamaan säätä kahta viikkoa eteenpäin millään varmuudella, miten voimme luottaa tietokonemalleihin ennustettaessa maapallon ilmastoa sadan vuoden päähän? Ne eivät pysty siihen! Silti ihmiset, kuten Al "Päästökauppa" Gore haluaisivat sinun uskovan, että nämä mallit voivat ennustaa tulevaisuuden. Lyön vetoa, että pärjäisin yhtä hyvin kristallipallon avulla (lähde: Kowabunga)

Tässä argumentissa ymmärretään väärin kaoottisen ja ennustamattoman sään ja ilmaston, joka on sään pitkän ajan keskiarvo, välinen ero. Vaikka lantinheitossa ei ole ennustettavissa tuleeko kruuna vai klaava, tulokset suuresta määrästä lantinheittoja ovat tilastollisesti ennustettavissa. Säätermein sanottuna on mahdotonta ennustaa myrskyn täsmällinen reitti, mutta keskimääräinen lämpötila ja sateisuus alueella tulee olemaan sama tietyllä ajanjaksolla.

Ilmaston ennustaminen on vaikea ja alati kehittyvä taito. Auringon tulevan käyttäytymisen ennustamisen vaikeus aiheuttaa ongelmia. Samaan tapaan myös lyhyen ajan vaihtelut, kuten El Niño tai tulivuorien purkaukset, ovat vaikeita mallintaa. Ilmastotutkijoilla on kuitenkin käsitys tärkeimmistä ilmastoon vaikuttavista tekijöistä.

James Hansenin vuoden 1988 ilmastoennustukset

Vuonna 1988 James Hansen projisoi tulevaisuuden lämpötilan muutokset (Hansen 1988). Nuo varhaiset projektiot sopivat huomattavan hyvin yhteen havaintojen kanssa aivan nykyaikaan asti (Hansen 2006). Hansen jopa arvasi tulivuorenpurkauksen tapahtuvan vuonna 1995, mutta se meni harhaan muutamalla vuodella (ehkäpä annamme sen hänelle anteeksi).


Kuva 1: Hansenin malliprojektiot (vihreä, sininen, violetti) verrattuna havaintoihin (punainen ja musta).

Hansenin Skenaario B:llä (jota on pidetty todennäköisimpänä vaihtoehtona ja joka jälkeenpäin tarkasteltuna on kaikkein lähinnä toteutuneita CO2-päästöjä) on hyvä korrelaatio havaittujen lämpötilojen kanssa. Itse asiassa Hansen yliarvioi tulevan CO2-tason 5-10%, joten jos hänen malleilleen olisi annettu oikeat pakotetasot, vastaavuus olisi vielä lähempänä. Vuodesta vuoteen on toki poikkeamia, mutta se on odotettavissa. Sään kaoottinen luonne lisää kohinaa signaaliin, mutta kokonaistrendi on ennustettavissa.

Pinatubon tulivuorenpurkauksen seurauksien mallinnus

Tulivuori Pinatubon purkaus vuonna 1991 tarjosi tilaisuuden testata kuinka hyvin mallit pystyvät ennustamaan purkauksessa ilmakehään vapautuneiden sulfaattiaerosolien vaikutuksen ilmastoon. Mallit ennustavat tarkasti purkausta seuranneen noin 0,5 °C:n globaalin viilenemisen. Sen lisäksi mallien säteilyyn, vesihöyryyn ja dynamiikkaan liittyvät takaisinkytkennät saatiin tarkistettua kvantitatiivisesti (Hansen 2007).

Comparative plots of optical depth and observed and simulated global mean temperature
Kuva 2: Havaittu ja simuloitu globaali lämpötilan muutos Pinatubon purkauksen aikana. Vihreä esittää sääasemilta havaittua lämpötilaa. Sininen esittää yhdistettyä maan ja merenpinnan lämpötilaa. Punainen esittää keskimääräistä mallien antamaa tulosta (Hansen 2007).

IPCC:n ennusteiden vertailu havaintoihin

"Recent Climate Observations Compared to Projections" (Rahmstorf 2007) vertasi IPCC:n globaalin lämpötilan ennusteita vuodelta 2001 (eriväriset katkoviivat) havaintoihin HadCRUTista (sininen) ja NASAn GISSistä (punainen). Ohuet viivat esittävät havaittua vuotuista keskiarvoa. Paksummat viivat esittävät pitkän ajan trendejä, joista on suodatettu pois lyhyen ajan säänvaihtelut.

Kuva 3: (Kuva on peräisin Taminolta) Paksu sininen ja punainen viiva esittävät trendejä GISSin ja HadCRUTin datassa ja katkoviivat esittävät IPCC:n ennusteita.

Ensisilmäyksellä näkee, että IPCC aliarvioi lämpötilan nousun havaintojen näyttäessä lämpimämpää kuin ennusteet (havainnot pysyvät kuitenkin harmaalla esitetyn epävarmuusalueen sisällä). Artikkelissa ehdotetaan useita eri vaihtoehtoja eron syyksi. Yksi mahdollisuus on luontainen vaihtelu, joka on mahdollista näin lyhyellä ajanjaksolla. Toinen mahdollisuus on se, että jotkut muut pakotteet kuin hiiilidioksidi ovat erilaisia odotuksiin nähden - esimerkiksi aerosolien viilentävä vaikutus voisi olla odotettua pienempi.

Kolmas mahdollisuus on liian pieni ilmastoherkkyyden arvo. IPCC oletti ilmastoherkkyydeksi 3 °C epävarmuusalueen ollessa 1.7-4.2 °C (tämä on esitetty harmaana alueena kuvassa 2). Ilmastojärjestelmässä on kuitenkin monia positiivisia takaisinkytkentöjä, jotka ovat huonosti ymmärrettyjä eikä niillä siksi ole paljon vaikutusta IPCC:n malleissa. Tähän on lisäksi todettava, että mallien epävarmuus on luontaisesti vinoutunut kohti suurempaa herkkyyttä. Minä veikkaan, että korkeampi ilmastoherkkyys on yksi osatekijä muttei koko totuus. Lisää IPCC:n vuoden 2001 ennusteista...

Muita mallien onnistuneesti ennustamia ja kuvaamia tuloksia

  • Stratosfäärin viileneminen 
  • Troposfäärin ala-, keski- ja yläosien lämpeneminen
  • Merien pintavesien lämpeneminen (Cane 1997)
  • Meren lämpösisällön muutokset (Hansen 2005)
  • Energian epätasapaino sisääntulevan auringonvalon ja lähtevän infrapunasäteilyn välillä (Hansen 2005)
  • Lämpenemistrendien vahvistuminen arktisilla alueilla (NASAn havainnot)

Translation by Ari Jokimäki, . View original English version.



The Consensus Project Website

THE ESCALATOR

(free to republish)


© Copyright 2024 John Cook
Home | Translations | About Us | Privacy | Contact Us