Climate Science Glossary

Term Lookup

Enter a term in the search box to find its definition.

Settings

Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).

Term Lookup

Settings


All IPCC definitions taken from Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Annex I, Glossary, pp. 941-954. Cambridge University Press.

Home Arguments Software Resources Comments The Consensus Project Translations About Donate

Twitter Facebook YouTube Pinterest

RSS Posts RSS Comments Email Subscribe


Climate's changed before
It's the sun
It's not bad
There is no consensus
It's cooling
Models are unreliable
Temp record is unreliable
Animals and plants can adapt
It hasn't warmed since 1998
Antarctica is gaining ice
View All Arguments...



Username
Password
Keep me logged in
New? Register here
Forgot your password?

Latest Posts

Archives

Kasvaako vai kutistuuko Antarktiksen jäätikkö?

Mitä tiede sanoo...

Vaikka jäätikkön sisäosa Itä-Antarktiksella paksuuntuu, kokonaisuutena ottaen Antarktiksen jäätikkö pienenee kiihtyvällä vauhdilla. Antarktiksen merijää kasvaa huolimatta Eteläisen jäämeren voimakkaasta lämpenemistä.

Skeptinen argumentti...

"Jäätä on Antarktiksen ympärillä nyt eniten sitten satelliittiseurannan aloittamisen lähes 30 vuotta sitten. Siellä on yksinkertaisesti liian kylmää jotta siellä voisi sataa, ja näin tulee olemaankin vielä hyvin pitkän aikaa. Lopputuloksena on, että Antarktiksen ympärillä on enemmän jäätä kuin koskaan."  (Patrick Michaels). 

On tärkeää erottaa toisistaan Antarktiksen mannerjäätikkö ja merijää, jotka ovat kaksi eri asiaa. Tiedottamisessa ei useinkaan tunnisteta merijään ja mannerjäätikön eroa. Yhteenveto Antarktiksen jään kehityksestä:

  • Etelämantereen mannerjäätikkö pienenee kiihtyvällä vauhdilla
  • Etelämantereen merijää kasvaa vaikka Eteläinen jäämeri lämpenee

Etelämantereen mannerjäätikkö pienenee 

Etelämantereen jäätikön massan mittaaminen on ollut vaikeaa jäätikön valtava koon ja monimutkaisuuden takia. Kuitenkin vuodesta 2002 GRACE-satelliitit ovat pystyneet kattavasti mittaamaan koko jäätikön. Satelliitit mittaavat muutoksia painovoimakentässä, josta voidaan määrittää jään massan muutokset. Ensimmäiset mittaukset osoittivat, että eniten massan menetystä tapahtuu Länsi-Antarktikselta (Velicogna 2007). Samaan aikaan, 2002-2005, Itä-Antarktiksen jäätikön massa oli suunnilleen tasapainossa. Jään lisääntyminen keskiosissa tasapainotti jään katoamista reuna-alueilta. Tilanne on esitetty kuvassa 1, jossa vertaillaan jään massan muutoksia Länsi- (punainen) ja Itä-Antarktiksella (vihreä):


Kuva 1: Jään massan muutokset (ehjät viivat ympyröillä) ja niihin sovitetut lineaariset trendit (katkoviivat) huhtikuusta 2002 elokuuhun 2005. Länsi-Antarktiksen jäätikkö punaisella, Itä-Antarktiksen vihreällä värillä (Velicogna 2007).

Selkeämpi käsitys Antarktiksen jäätiköstä on syntynyt kun lisää GRACE-dataa on saatu kerättyä. Kuvassa 2 nähdään jään massan muutokset Etelämantereella huhtikuusta 2002 helmikuuhun 2009 (Velicogna 2009). Sinisellä käyrällä suodattamattomat kuukausittaiset arvot. Punaisesta käyrästä on vuodenaikojen vaihtelu poistettu. Vihreä käyrä kuvaa sovitettua trendiä. 

Kuva 2: Etelämantereen jäätikön massan muutokset huhtikuusta 2002 elokuuhun 2009. Suodattamaton data sinisellä, vuodenaikojen vaihtelusta suodatettu data punaisella. Paras neliöllinen sovitus vihreällä (Velicogna 2009).

Pidemmissä aikasarjoissa ilmenee tilastollisesti merkitsevä suuntaus. Etelämantereen jäätikkö ei ainoastaan pienene, vaan lisäksi pieneneminen kiihtyy 26 miljardilla tonnilla tonnilla vuosittain. On käynyt ilmi, että vuodesta 2006 Itä-Antarktiksen jäätikkö ei ole enää ollut tasapainossa, vaan on pienenemässä (Chen 2009). Havainto on yllättävä, koska Itä-Antarktiksen jäätikköä on pidetty vakaana alueen kylmyyden takia. Se osoittaa Itä-Antarktiksen jäätikön olevan dynaamisempi kuin aikaisemmin on luultu. Tämä on merkittävää, koska Itä-Antarktiksella on paljon enemmän jäätä kuin Länsi-Antarktiksella. Itä-Antarktiksella on riittävästi jäätä nostamaan merenpintaa 50...60 metriä, kun taas Länsi-Antarktiksen sulamisvedet nostaisivat sitä noin 6-7 metriä. Antarktiksen jätiköiden osuus merenpinnan kokonaisnoususta on merkittävä. Tämä osuus on jatkuvassa ja nopeassa kasvussa.

Antarktiksen merijää kasvaa

Antarktiksen merijää on osoittanut pitkän aikavälin kasvua satelliittimittausten alettua vuoden 1979 jälkeen. Tämän havainnon skeptikot usein mainitsevat todisteena ilmaston lämpenemistä vastaan. Harvoin kuitenkaan kysytään: Miksi Antarktiksen merijää kasvaa? Yleinen olettamus on, että jos merijää kasvaa, alueen on pakko olla kylmenemässä. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Itse asiassa Eteläinen jäämeri on lämmennyt nopeammin kuin mikään muu maailman valtameristä. Maailmanlaajuisesti 1955-1995 valtameret ovat lämmenneet 0,1°C vuosikymmenessä, kun Eteläinen jäämeri on samassa ajassa lämmennyt 0,17°C. Toisin sanoen Eteläinen jäämeri ei ainoastaan lämpene, se lämpenee nopeammin kuin valtameret keskimäärin.


Figure 3: Ilman lämpötila merenpinnan tasolla jääpeitteisellä Eteläisellä Jäämerellä (yläkuva). Satelliitista mitattu merijään laajuus (alakuva). (Zhang 2007)

Jos Eteläinen jäämeri lämpenee, miksi merijää kasvaa? Tähän on useampia syitä. Yksi on otsonikato Antarktiksen yläpuolella. Etelänavan otsoniaukko on aiheuttanut stratosfäärin jäähtymistä (Gillet 2003). Tämä voimistaa Antarktista ympäröiviä pyörretuulia (Thompson 2002). Tuuli kuljettaa merijäätä ja muodostaa avoimen veden alueita, mikä edelleen johtaa lisääntyneeseen jään muodostumiseen. (Turner 2009). 

Toinen syy on muutokset merivirtauksissa. Eteläisellä Jäämerellä on kylmä pintakerros lämpimämmän alakerroksen päällä. Alakerroksen vesi nousee pintaan sulattaen merijäätä. Koska lämpötila nousee, myös vesi-ja lumisateen määrä lisääntyy. Tämä puolestaan johtaa meren pintakerroksen suolapitoisuuden laskuun. Pinnalle syntyy kevyemmän makeamman veden kerros, joka ei enää sekoitu raskaamman ja lämpimämmän alakerroksen kanssa. Näin ollen merijään sulaminen vähenee (Zhang 2007). 

Antarktiksen merijää on monimutkainen ja ainutlaatuinen ilmiö. Yksinkertainen tulkinta, että merijään lisääntymisen on pakko johtua kylmenemisestä, on virheellinen. Alue lämpenee, mutta lämpenemisen vaikutukset ovat monimutkaisia.

Translation by Kaj L, . View original English version.



The Consensus Project Website

TEXTBOOK

THE ESCALATOR

(free to republish)

THE DEBUNKING HANDBOOK

BOOK NOW AVAILABLE

The Scientific Guide to
Global Warming Skepticism

Smartphone Apps

iPhone
Android
Nokia

© Copyright 2014 John Cook
Home | Links | Translations | About Us | Contact Us