Ovatko pintalämpötilamittaukset luotettavia?

Mitä tiede sanoo...

Lämpötiladatan parantamisen tavoite on jotain, josta voimme kaikki olla samaa mieltä, ja tässä asiassa Anthony Wattsin ja Steve McIntyren pyrkimykset ovat kiitettäviä. Silti heidän oletuksensa, että lämpötilamittausten parantaminen poistaa tai merkittävästi vähentää ilmaston lämpenemis-trendiä, on virheellinen.

Urbaanin lämpösaareke-efektin poistaminen

Lämpötilasarjoja yhdistettäessä, NASAn GISSissä nähdään paljon vaivaa kaikkien mahdollisten urbaanin lämpösaareke-efektin vaikutuksien poistamiseksi. He vertaavat urbaaneja pitkän ajan trendejä läheisiin maalaistrendeihin. He sitten säätävät urbaania trendiä niin, että se täsmää maalaistrendin kanssa. Prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti NASAn verkkosivulla (Hansen 2001).

He havaitsivat, että useimmissa tapauksissa urbaani lämpeneminen oli pientä ja jäi epävarmuusrajojen sisälle. Yllättäen 42% kaupunkitrendeistä ovat viileämpiä suhteessa niitä ympäröiviin maaseutuihin, koska sääasemat on usein sijoitettu kylmiin saarekkeisiin (esim. puisto kaupungissa). Pointti on se, että he ovat tietoisia UHI:sta ja suorittavat kovasti säätöjä sen takia analysoidessaan mittaussarjoja. Lisää urbaanista lämpösaarekkeesta...

Climate Audit ja NASAn "Y2K" häiriö

Steve McIntyren löydös häiriöstä GISSin lämpötiladatassa on mahtava saavutus. Älkää aliarvioiko sitä, se on nolo virhe NASAn puolesta. Mutta mikä on sen merkitys?

Kuvassa 1 verrataan globaalia lämpötilatrendiä ennen ja jälkeen korjausta. Ennen kuin virhe oli löydetty, trendi oli 0,185°C/vuosikymmen. Kun korjaukset oli tehty, trendi oli vieläkin 0,185°C/vuosikymmen. Muutos globaalissa keskiarvossa oli vähemmän kuin yksi tuhannesosa-aste. Lisää NASAn Y2K häiriöstä...

Kuva 1: Globaali lämpötilapoikkeama ennen (punaiset neliöt) ja jälkeen (mustat vinoneliöt) NASAn "Y2K" korjauksia (kuva julkaistu Open Mindin hyvätahtoisuudella).

Muita todisteita nousevista lämpötiloista

Pintalämpötilan trendit on myös vahvistettu monien riippumattomien lähteiden toimesta:

• NASAn GISSin pintalämpötila-analyysillä on voimakas korrelaatio kahden riippumattoman analyysin kanssa; CRU:n globaali lämpötilasarja ja NCDC.
• Säähavaintopallomittauksissa on havaittu, että vuosien 1975 ja 2005 välillä globaali keskimääräinen, lähellä pintaa olevan ilman lämpötila nousi likimäärin 0,23°C/vuosikymmen.
• Alemman ilmakehän lämpötilan satelliittimittaukset näyttävät lämpötilojen nousua välillä 0,16°C ja 0,24°C/vuosikymmen vuodesta 1982.
• Jääkairanäyte-rekonstruktiosta havaittiin, että 1900-luku oli lämpimin vuosisata viidesta viimeisimmästä vuosisadasta, vahvistaen aikaisempien  proksirekonstruktioiden tulokset.
• Meren pintalämpötilat, porausreikä-rekonstruktiot sekä merien lämpötilat kaikki näyttävät pitemmän ajan lämpenevää trendiä.